Arkisto kategorialle ‘VESIHUOLTO HAJAASUTUSALUEELLA’

Statuses

LOVISAS INTRESSE I VATTENFÖRSÖRJNINGEN

In Kunnalliset päätökset,Vattenförsörjning på glesbygden,VESIHUOLTO HAJAASUTUSALUEELLA on elokuu 3, 2013 Kirjoittanut PAKKOVESIOSUUSKUNNAT Avainsanat: , , , ,


LOVISAS INTRESSEN I VATTENFÖRSÖRJNINGEN

DENNA ARTIKEL HAR PUBLICERATS i TIDNINGEN ÖSTRA NYLAND

Pernå Skärgårds Vattenandelslag håller på att bygga ett massivt vattenförsörjningsprojekt i Kabböle. Malmsby och på Sarfsalö. Andelslaget har av staden fått en garantiförbindelse på 2 milj. euro för att delvis kunna finansiera projektet. Projektet är på slutrakan och andelslaget meddelar att färskvattensystemet tas i bruk ännu detta år.

Vattenrören som nu tar slut i Rönnäs skall kopplas med Affäsverket Lovisa Vattens rörsystem i Isnäs. Denna koppling förutsätter att Lovisa Vatten ännu i år bygger ett circa 5 km långt förbindelserör från Rönnäs till Isnäs. Affärsverkets direktionsordförande Nils Vainio har försäkrat att röret blir klart ännu i år. Ett problem med detta projekt är att man ännu inte fått lov av alla berörda fastighetsägare.

Mig veterligen har andelslaget inget giltigt avtal med Lovisa Vatten om anslutningsvillkoren. Ett sådant avtal måste givetvis finnas mellan parterna innan Lovisa Vatten investerar i förbindelseröret och rörsystemen kan kopplas ihop.

Situationen gällande avloppsvattensystemets tidtabell torde vara rätt så osäker. Avloppsvattnet från andelslagets nätverk kan inte ledas till Isnäs reningsverk som skulle bli överbelastat. Avloppsvattnet har man för avsikt att leda till det planerade överföringsavloppet från Rönnäs via Isnäs till reningsverket på Vårdö söder om Lovisa. Lovisa Vattens projekt för överföringsavloppet har varit aktuellt flere år, men projektet har ännu inte fått statsfinansiering, och det finns mycket begränsade medel i statsbudgeten. Därför har projektet inte avancerat trots Vainio’s utfästelser. Kostnaderna har beräknats vara ca. 6 milj. euro. Sådana pengar finns inte för tillfället budgeterade och ingen torde med säkerhet kunna förutspå när finansieringen är ordnad. Andelslagets avfallsvattensystem kan altså tas i bruk först när överföringsavloppet är finansierat och byggt i sin helhet.

Pernå Skärgårds Vattenandelslag har nyligen valt till ny projektchef Nils Vainio från Lovisa. Vainio har varit initiativtagare och i ledande ställning i två vattenandelslag i Liljendal. Han har altså erfarenhet av att både bygga rörsystem  och bedriva vattenandelslag.

Det som jag ser som problematiskt med denna utnämning är att Nils Vainio samtidigt är direktionsordförande för Affärsverket Lovisa Vatten. I denna egenskap skall han ju se till affärsverkets intressen och inte bedriva något utomstående andelslags intressen. Som medlem i affärsverkets styrelse har Vainio ju tillgång till konfidentiell insiderinformation både från affärsverkets och andra vattenandelslags verksamhet. Här gäller det att hålla tungan rätt imunnen.

Vainio har för affärsverkets del lovat att ta hand om andelslagets avloppsvatten. Vilken kommer Vainios position att vara då andelslaget förhandlar ett anslutningskontrakt med affärsverket? Affärsverket har redan ett otal andra investeringsobjekt på kommande däribland den nya vattecisternen med en budget på ca. 2 milj. euro. Kommer överföringsavloppet att få en högre prioritet så att Vainio’s utfästelser ens på något sätt skulle realiseras. Priorisering av projekten är förstås viktigt för utomstående intressegrupper, men den bör ske i affärsverkets bästa intresse, ej någon annans intresse.

Det är nog i praktiken svårt att samtidigt sitta på båda sidor av förhandlingsbordet. Vi kan dock anta att bänken på vattenandelslagets sida är varmare då ju den pekuniära ersättningen från andelslaget är av en helt annan storleksordning än den ersättning man får från ett förtroendeuppdrag.

Är det tänkbart att man nu redan tar de första stegen mot att man planmässigt låter andelslaget glida i Lovisa Vatten’s famn?

Är detta att se som god förvaltningssed eller är det bara så som man gör i Lovisa? Vore det inte enklast och klarast att Vainio skulle avgå från någondera befattningen så att det inte skulle uppstå jävighetsproblem och onödiga spekulationer kring hans verksamhet.

Christer Nikander

Pernå

Statuses

LOVIISAN INTRESSIT VESIHUOLLOSSA

In Kunnalliset päätökset,Vattenförsörjning på glesbygden,VESIHUOLTO HAJAASUTUSALUEELLA on elokuu 3, 2013 Kirjoittanut PAKKOVESIOSUUSKUNNAT Avainsanat: , , ,


LOVIISAN INTRESSIT VESIHUOLLOSSA

Julkaistu Loviisan Sanomissa 2/8-2013

Pernajan Saariston Vesiosuuskunta on  rakentamassa laajaa vesihuoltoverkostoa. Osuuskunta on Loviisan kaupungilta saanut 2 milj. euron omavelkaisen takauksen jolla osa projektista rahoitetaan. Projekti on loppusuoralla  ja osuuskunta viestittää että vielä tänä vuonna verkosto otetaan käyttöön veden osalta. Vesiputket, jotka nyt päättyvät Rönnäsissä on tarkoitus yhdistää Loviisan vesiliikelaitoksen Isnäs’in verkostoon. Tämä yhdistäminen edellyttää että Loviisan vesiliikelaitos vielä tänä vuonna rakentaa n. 5 kilometrin yhdysputken Rönnäsistä Isnäsiin. Vesiliikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Nils Vainio on vakuuttanut että putki saadaan vielä tänä vuonna valmiiksi.  Ongelma on kuitenkin että maanomistajien luvat eivät vielä ole täysin kunnossa tälle projektille.

Tietääkseni osuuskunnalla ei ole Loviisan Veden kanssa voimassaolevaa sopimusta liittymisen ehdoista. Tällainen täytyy tietenkin solmia osapuolien välille ennen kuin  liikelaitos investoi yhdysputkeen ja verkostot voidaan liittää toisiinsa.

Jäteveden puolella tilanne lienee varsin epävarma aikataulun suhteen. Jätevesiä ei voida johtaa Isnäsin puhdistamoon koska se silloin ylikuormittuisi. Jätevedet on tarkoitus johtaa suunniteltuun siirtoviemäriin joka kulkisi Rönnäsistä Isnäsin kautta Vårdön puhdistamoon. Loviisan vesiliikelaitoksen siirtoviemärihanke on ollut monta vuotta ajankohtainen, mutta valtion rahoitusta projekti ei vielä ole saanut, ja jaettavaa rahaa on erittäin niukasti. Tästä syystä hanke ei ole edennyt toivotulla tavalla. Kustannukset ovat arvioitu olevan n. 6 milj. euroa. Tällaisia rahoja ei tällä hetkellä löydy budjetista ja kukaan ei pysty varmuudella sanomaan koska rahoitus on kunnossa. Jätevesiverkosto voidaan siis ottaa käyttöön vasta kun siirtoviemäri on saanut rahoituksen ja se on kokonaisuudessaan rakennettu.

Pernajan Saariston Vesiosuuskunta on äskettäin valinnut uudeksi projektipäälliköksi Nils Vainion Loviisasta. Vainio on ollut kahden Liljendaalissa toimivan osuuskunnan alullepanija ja johtohenkilö, joten hänellä on kokemus sekä vesiosuuskunnista että niiden verkostojen rakentamisesta.

Ongelmallista on mielestäni kuitenkin se että Vainio samanaikaisesti toimii Loviisan vesiliikelaitos Oy:n johtokunnan puheenjohtajana. Tässä ominaisuudessa hänen tulee puolustaa vesiliikelaitoksen etua, ei minkään yksittäisen vesiosuuskunnan etua. Liikelaitoksen johtokunnassa hän saa luottamuksellista sisäpiiritietoa sekä liikelaitoksen että myös muiden vesiosuuskuntien toiminnasta.

Vainio on liikelaitoksen puolesta luvannut hoitaa vesiosuuskunnan jätevesien vastaanoton tavalla taikka toisella. Mikä tulee olemaan Vainion asema kun neuvotellaan osuuskunnan ja liikelaitoksen välisestä sopimuksesta?

Liikelaitoksella on jo ennestään monta rahareikää m.m. uusi alavesisäiliö jonka kustannukset ovat n. 2 milj. euroa. Saako siirtoviemäri etuoikeuden muiden projektien kustannuksella jotta Vainion lupaukset toteutuisivat edes jonkunlaisella tavalla? Projektien priorisointi on tärkeä tietenkin ulkopuolisille tahoille, mutta sen täytyy tapahtua vesiliikennelaitoksen parhaan edun mukaan, ei ulkopuolisten tahojen edun mukaan. On kyllä käytännössä vaikea samanaikaisesti istua molemmilla puolilla samaa pöytää. Oletettavasti osuuskunnan puoleinen penkki on lämpimämpi koska rahallinen korvaus osuuskunnasta on aivan toista luokkaa kun luottamustoimen korvaukset.

Onko mahdollisesti nyt jo aloitettu suunnitelmallisesti ajaa koko vesiosuuskunta vesiliikelaitoksen syliin?

Onko tämä hyvää hallintoa tai sitten vain Loviisan tapa? Eiköhän olisi suoraviivaista että Vainio luopuisi jommastakummasta tehtävästään, jottei syntyisi jääviysongelmia ja turhia spekulaatioita hänen toiminnastaan.

Christer Nikander

Pernaja

Statuses

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEKSI VESIHUOLTOLAIN MUUTTAMISEKSI

In Hallituksen esitys,Kunnalliset päätökset,vattenandelslag,Vattenförsörjning på glesbygden,VESIHUOLTO HAJAASUTUSALUEELLA,Vesihuoltolaki on toukokuu 9, 2013 Kirjoittanut PAKKOVESIOSUUSKUNNAT


LAUSUNTO EHDOTUKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI VESIHUOLTOLAINSÄÄDÄNNÖN MUUTTAMISEKSI

Siirtymäajasta:

 

Pitkä siirtymäaika mahdollistaa sen että kiinteistöjä jatkuvasti pakkoliitetään kohtuuttomin kustannuksin ja lisäksi epätarkoituksenmukaisesti.

Jos siirtymäajasta luovutaan voidaan vaikutukset jakaa kolmeen ryhmään:

-jo kytketyt kiinteistöt, jotka tuskin voivat purkaa asiakassuhteensa vesihuoltolaitokseen koska  osuuskuntien säännöissä yleensä on vaatimus että  palvelujen käyttö lakkaa kiinteistöllä pysyvästi rakennusten poistuessa käytöstä.

-kiinteistöt jotka ovat toiminta-alueella mutta joita ei ole kytketty jo rakennettuun  runkoputkeen ja   joiden poisjääminen aiheuttaisi vesihuoltolaitokselle taloudellisia ja toiminnallisia vaikeuksia. Jos kuitenkin eräiden näiden kiinteistöjen konaiskustannukset johtuen esim. kallioisesta maastosta olisi huomattavan korkeat ei olisi tarkoituksenmukaista edelleen vaatia niille pakkoliitäntää.

- kiinteistöt jotka ovat toiminta-alueella, mutta joille siirtoviemäri vain on suunnitteilla ja joidenka poisjääminen mahdollisesti johtaisi siihen ettei suunniteltua  runkoputkea ollenkaan rakennettaisi.

Siirtymäaika tulisi rajata niihin kiinteistöihin joille on jo rakennettu runkoputki.

Ehdotan seuraavaa sanamuotua lakitekstiin:

Ennen tämän lain voimaantuloa hyväksytyllä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella, jolle on jo rakennettu runkoviemäri, kiinteistön liittämisvelvollisuus laitoksen vesijohtoon ja viemäriin määräytyy 31.12.2018 asti tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 10 §:n mukaisesti edellyttäen että liittymisvelvollisuudesta aiheutuvat kustannukset eivät selvästi ylitä ympäristönsuojelun vaatimukset täyttävien kiinteistökohtaisten jätevesiratkaisujen kustannuksia.

 

Kiinteistöjen omistajien ja haltioiden kuulemisesta:
Pääsääntöisesti kuuleminen on hoidettu kuulutuksella sekä julkipanolla kunnan ilmoitustaululla. Tämä ei ole osoittautunut tehokkaaksi menetelmäksi. Jos muutama kiinteistönomistaja on tehnyt huomautuksen niin sitä ei usein ollenkaan ole huomioitu kunnallisessa päätöksenteossa, vaan ollan todettu että kyseiset kiinteistöt voivat sitten aikanaan hakea vapautusta. (jota normaalikiinteistölle ei myönnetä) Kuulemisen lopputulos on siis ollut mitäänsanomaton toteamus että vapautusta voi hakea. Huomautuksen tekijän mielipidettä ei yleensä ollenkaan huomioida.

Kaikkia alueen kiinteistönomistajia tulisi siksi kuulla erityistiedonannoin. Vain näin voidaan saada luotettava käsitys miten kiinteistönomistajat haluavat hoitaa vesihuoltonsa.

Ehdotan seuraavaa sanamuotoa lakitekstiin:

6 §
Vesihuollon järjestäminen

——————————————————————————————————————–

Ennen 2 momentissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin ryhtymistä kunnan on kuultava alueen kiinteistöjen omistajia ja haltijoita erityistiedonannoin.

 

Liittämisvelvollisuudesta:

Sivulla 22 todetaan:

Jos huomattava osa toiminta-alueen kiinteistöjen omistajista katsoo liittämisen vesihuoltolaitoksen verkostoon tarpeettomaksi ja jos vapautuspäätökset vaarantaisivat vesihuoltolaitoksen toimintaedellytykset, on kyseenalaista, ovatko toiminta-alueen hyväksymisen edellytykset alun perinkään täyttyneet.

On kuitenkin parempi että jo ennen toiminta-alueen vahvistamista voidaan todentaa että liittyjä on tarpeeksi. Silloin ei jouduta tilanteessen että jälkikäteen todetaan ettei toiminta-alueen hyväksymisen edellytykset täyttyneet. Tämä voidaan välttää sillä että kaikkia alueen kiinteistönomistajia kuullaan erityistiedonannoin. Toiminta-alue tulee määrittää ennen vesihuoltoverkostojen toteuttamista.

Taajaman ulkopuolella kustannukset saattavat helposti ylittää ympäristönsuojelun vaatimukset täyttävien kiinteistökohtaisten jätevesiratkaisujen kustannukset, mutta siitä huolimatta on kiinteistönomistajia jotka ovat halukkaita maksamaan suuriakin kustannuksia siitä että he saavat ongelmattoman vesihuollon. Tällaiseen normaalia kalliimpaan vesihuoltoon ei tulisi voida velvoittaa yleisesti. Toisaalta kun tällainen vesihuoltolaitos on perustettu sen jatkuvuuden turvaamiseksi, liittyneet tulisi myös tulevaisuudessa velvoittaa liitäntään toiminta-alueen vahvistamisen muodossa. (Tällä hetkellä tällaista toiminta-aluetta on Pitkäpään Vesiosuuskunta Loviisassa anonut jo rakennetulle vesihuoltojärjestelmälleen.)

Tällainen toiminta-alue takaa sen etteivät liittyjät jälkikäteen irroittaudu vesihuoltolaitoksesta aiheuttaen sille taloudellisia ja toiminnallisia vaikeuksia.

Ehdotan seuraavaa sanamuotoa lakitekstiin:

7 §
Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet

Kunnan alueella vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen taikka vesihuollon kannalta asutukseen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun vuoksi.Tämän lisäksi kunta voi vahvistaa vesiosuuskunnan pyynnöstä toiminta-alueen johon kuuluu vain osuuskuntaan liittyneet kiinteistöt.

 

 

Kunnioitettavasti

Kauniaisissa 8 maaliskuuta 2013-03-07

Christer Nikander

Articles

VATTNETS PRIS

In vattenandelslag,Vattenförsörjning på glesbygden,VESIHUOLTO HAJAASUTUSALUEELLA,Vesihuoltolaki on huhtikuu 15, 2013 Kirjoittanut PAKKOVESIOSUUSKUNNAT


I  MTV’s Tians Nyheter 12/1 presenterades vatten och avloppskostnaderna och främst deras enorma variationer i landet. Då man beräknar en 3 personers familjs normförbrukning och inkluderar de fasta kostnaderna samt beräknar en kapitalkostnad på anslutningsavgiften blir landets medelpris 4,83 € / m3.  Det billigaste priset var 1,04 € / m3. Det dyraste vattnet enligt denna räknemetod hade Borgå Skärgårds Vattentjänstverk med 11,42 € / m3 följt av Skåldö Vattenandelslag med 7.45 € / m3. (Beräkningen var baserad på priserna 1 februari 2012.  Efter det har Borgå Skärgårds  Vattenandelslag höjt priserna med ca. 9,5%) Enligt uppgift är båda andelslagens ekonomi problematisk. Flere andelslag i skärgården är under byggnad eller planering.  Pernå Skärgårds Vattenandelslag torde vara färdigbyggt intill hösten, Kitö Vattenandelslag är i startgroparna.

Kan man dra några slutsatser av detta? Jo i skärgården är det dyrt att bygga centraliserad vattenförsörjning. Det finns människor som dessa kostnader till trots vill betala priset, men alla vill det nog inte. De villiga grundar ett vattenandelslag och förbättrar andelslagets ekonomi  genom att  anhålla om att kommunen fastställer ett verksamhetsområde för andelslaget. Om kommunerna fastställer  verksamhetsområden för vattenandelslagen tvingas människor till dyr vattenförsörjning mot deras vilja. Vattenandelslagets ekonomi skyddas men den enskilde fastighetsägarens ekonomi skyddas inte.

Kostnaderna för tvångsanslutning till vattenförsörjning  kan i värsta fall närmar sig 50.000 euro då man inkluderar fastighetens egna kostnader. Fastigheter har även tvingats till tvångsanslutning bara för att deras brunnsvatten inte fyller alla kvalitetsnormer. Om några som helst problem har det inte handlat. Dessutom glöms ju det faktum att även fastigheten kan behandla sitt dricksvatten. I ett aktuellt fall tvingas en fastighet att ansluta sig till rörsystemet för vatten till kostnaden 35.000 euro.

Detta tvång att ansluta sig på verksamhetsområdet stadgas i vattenförsörjningslagen, men i lagen talas tydligt och klart om skäliga kostnader. Då kommunerna i sina beslut helt frånser kostnadernas skälighet kan man med fog tala om missbruk av lagen.

Christer Nikander

Articles

In Perustuslaki,VESIHUOLTO HAJAASUTUSALUEELLA,Vesihuoltolaki on huhtikuu 15, 2013 Kirjoittanut PAKKOVESIOSUUSKUNNAT


Vesihoitolakia ollaan uusimassa ja nyt liittämisvelvollisuuteen on myös tulossa lievennyksiä. Asia on edennyt niin että maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksesta hallituksen esitykseksi vesihuoltolain muuttamiseksi.

Mittavien muiden muutosten ohella puututaan liittämisvelvollisuuteen, joka on nykyisen lain tulkinnassa johtanut erinäisiin kohtuuttomuuksiin.

Edellytyksenä toiminta-alueen vahvistamiselle olisi toteutuneen tai suunnitellun yhteiskuntakehityksen tarve. Taajaman ulkopuolella sijaitsevaa kiinteistöä ei enää tarvitsisi liittää laitoksen verkostoon, jos kiinteistön vesihuoltolaitteisto on rakennettu ennen laitoksen toiminta-alueen vahvistamista ja edellyttäen että kiinteistöllä on asianmukainen vesihuolto. Vapaa-ajan asuntoja ilman vesikäymälää ei myöskään pakotettaisi liittymään.

Kaikki viittaa siihen että uusia vesiosuuskuntia ei tule syntymään samalla innolla kun tähän saakka.

Ehkä lainmuutoksen myötä vesihuoltolain päämäärä sen sijaan tulee paremmin toteutumaan niin että yhdessä rakennetaan toimivaa ja edullista vesihuoltoa. Ja tämähän onnistuu parhaiten alueille johon suunnitellaan tiheämpää asutusta.

Nyt ei enää ryhdytä hankkeisiin joissa ei aloittamisvaiheessa ole tarpeeksi halukkaita osallistujia. Ei enää voida laskea sen varaan että naapurit sitten pakotetaan mukaan kun kunta vahvistaa toiminta-alueen vesiosuuskunnalle. Kannattamattomat projektit jäävät rakentamatta.

Lausuntoehdotuksessa todetaan toiminta-alueista, että ”jos huomattava osa toiminta-alueen kiinteistöjen omistajista katsoo liittämisen vesihuoltolaitoksen verkostoon tarpeettomaksi ja jos vapautuspäätökset vaarantaisivat vesihuoltolaitoksen toimintaedellytykset, on kyseenalaista, ovatko toiminta-alueen hyväksymisen edellytykset alun perinkään täyttyneet”. Tämä pitää erinomaisesti paikkansa. Valitettavasti siellä missä toiminta-alueita on vahvistettu ilman suurta kannatusta vahinko on jo tapahtunut.

Vaikka liittämisvelvollisuus haja-asutusalueella lievenee niin lievennys ei tule heti koskemaan nykyisen lain perusteella pakkoliitettyjä kiinteistöjä. Lievennys astuu niille voimaan vasta 1/1-2019.

Nyt kuntien päättäjien pitää vetää käsijarrusta ja lopettaa heti sellaisten toiminta-alueiden vahvistamiset joissa on tarkoitus pakkoliittää kiinteistöjä jotka lain muutoksen myötä olisivat vapautettuja liittymisvelvollisuudesta. Kyllä nämä päätökset toiminta-alueista voivat odottaa uuden järjellisen lain voimaantuloa.

Näissä vesiasioissa on jo tehty tarpeeksi järjenvastaisia päätöksiä ja niillä rikottu maaseudun yhteiskuntarauhaa. Erinomaisen yhteenvedon siitä missä mennään pakkoliittämisen tiellä löytää viimeisestä TM Rakennusmaailma -lehdestä.

CHRISTER NIKANDER
Pernaja

Statuses

Pykälät ja terve järki törmäyskurssilla

In Kunnalliset päätökset,vattenandelslag,Vattenförsörjning på glesbygden,VESIHUOLTO HAJAASUTUSALUEELLA,Vesihuoltolaki on tammikuu 19, 2013 Kirjoittanut PAKKOVESIOSUUSKUNNAT


 

Vesihuolto.  Naantalin kaupunki/vesihuoltolaitos on kaupunginhallituksen päätöksellä valittanut Turun hallinto-oikeuteen kaavoitus- ja ympäristölautakunnan tekemästä päätöksestä. Päätöksessä eräs kiinteistö vapautetaan liittymispakosta käyttövesiverkkoon.

 

Vesihuoltolaitos viitaa valituksessaan vesihuoltolaitoksen rahoitukseen, sillä merkittävä osuus vesihuoltolaitoksen tuloista kertyy liittymissopimuksien ja -maksujen kautta. Tämän lisäksi keskustellaan kiinteistön porakaivon veden laadusta.

 

Kiinteistölle tällainen veden laadun kohottaminen tulisi maksamaan yli 30000 euroa liittymiskuluineen ja louhintatöineen. Ja tämän jälkeen iäisyyteen asti tulisi vesimaksut maksettaviksi. Veden laatu ei asukkaita millään tavalla häiritse, mutta jos häiritsisi niin kyllä he pienemmällä rahalla pystysivät puhdistamaan juomavetensä. Kun yhteiskunta kiinnostu joumavetesi laadusta, tiedät että nyt on pakkoliitäntä suunnitteilla. Jos et asu vesihuollon läheisyydessä ei kukaan ole kiinnostunut juomavetesi laadusta. Saat juoda mitä haluat jopa enemmän haitallisia verotettuja nesteitä.

 

Siis jotta vesihuoltolaitos tienaisi muutaman tuhannen tällä liittymällä kiinteistölle sysätään valtavat kustannukset maksettavaksi. Onko tällaisessa farssissa mitään järkeä? Paljonkohan kuluja ja vaivaa syntyy valituskierroksesta? Tuskin liitäntähinta riittää kuluihin.

 

Mutta valituksen mukaan kyseessä olevalla alueella kaikki muut asutut kiinteistöt ovat liittyneet vesijohtoverkostoon. Niin ehkä ovat mutta tuskin kaikki vapaaehtoisesti.

 

 

Christer Nikander

 

 

 

Statuses

YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSIÄ ILMAN TALOUDELLISTA VASTUUTA

In Kunnalliset päätökset,vattenandelslag,Vattenförsörjning på glesbygden,VESIHUOLTO HAJAASUTUSALUEELLA,Vesihuoltolaki on tammikuu 17, 2013 Kirjoittanut PAKKOVESIOSUUSKUNNAT


Linkki: http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/ymp%C3%A4rist%C3%B6p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6ksi%C3%A4-ilman-taloudellista-vastuuta-1.31550

YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSIÄ ILMAN TALOUDELLISTA VASTUUTA

Teknillisen Korkeakoulun julkaisussa (TKK-VTR-14 ) käsitellään erinäisiä ympäristöpäätöksiä, niiden taloudellisia seuraamuksia ja saavutettua ympäristöhyötyä. Mainituissa tapauksissa kustannukset eivät olleet missään kohtuullisessa suhteessa saavutettuun hyötyyn nähden.

Valtatie 1:n Muurla-Lahnajärvi jakson kohdalla löytyi 50 liito-oravan reviiriä. Tämä johti tieosuuden siirtoon josta syntyi 10 milj euron lisäkustannukset. Jokaiselle liito-oravalle tuli siis 200.000 euron hinta.  Onko tämä kohtuullista? Kun huomioidaan että Suomen liito-oravakanta on yli 100.000 paria ei voida järjellisellä tavalla puolustaa päätöstä. Liito-oravien suojelustatus on EU’n ja ja omien ympäristöbyrokraattien avulla saatu loukkaamattomaksi.

Vastaavanlainen tapaus oli Vuosaaren sataman ruoppaus. Pelättiin paikalla olleen telakkatoiminnan myrkyllisten pohjavärijäänteiden leviämistä veteen ruoppauksen yhteydessä. Ympäristöviranomaiset asettivat lisävaatimuksia jotka tulivat maksamaan 10 milj. euroa. Päätöksestä ei kannattanut valittaa koska silloin koko jättihankkeen aikataulu olisi viivästynyt. Julkaisussa on laskettu että tällä lisäkustannuksella säästettiin luontoa samalla myrkkymäärällä mitä rahtilaiva samalla pohjavärillä maalattuna olisi erittänyt veteen kahdessa kuukaudessa.

Tänään monta haja-asutuksen asukasta koskettaa päätökset pakolliseen vesihuoltoon liittymisestä. Tällaiset päätökset voivat joskus  olla  täysin epäjohdonmukaisia ja ympäristöhyöty ei ole missään järjellisessä suhteessa kustannuksiin. Ympäristölausunto voi esimerkiksi todeta ettei suljettu jätevesisäiliö anna 100%’sta suojaa pohjavedelle. Niin ei se ehkä suojaa 100,000 %’sesti, mutta niin eivät tee myöskään usein ylipitkät jätevesiputkistot, joita tarjotaan vaihtoehdoksi.

Kiinteistöjä on pakotettu liittymään vesihuoltoon, ilman objektiivista tarvetta, kustannuksin jotka ääritapauksissa ylittävät 50.000 euroa.

Kiinteistöjä on myös pakotettu liittymään vesihuoltoon jos heidän oma kaivovetensä ei täytä kaikkia laatukriteerejä. Unohdetaan että kyllä juomaveden voi käsitellä myös kiinteistössä. Eräässä ajankohtaisessa tapauksessa tämä veden ”laatuvika” aiheuttaa kiinteistönomistajalle ylimääräisen 35.000 euron kustannuksen. Sillä rahalla jo saisi pullotettua vettä vaikka miten paljon ja vielä oman vesipuhdistamonkin.

MTK’n pääjuristi Risto Airikkala on mielipidekirjoituksessaan vesihuoltolaista todennut että ympäristölautakuntien tulisi esittää laskelma siitä että liittyminen vesihuoltoon on taloudellista ja kohtuullista jos esittävät että joku kiinteistö pitäisi liittää vesihuoltoon. Nyt rahasta puhutaan vain siitä näkökohdasta että vesiosuuskunta tarvitseesitä ja että se on laskenut saavansa liittymismaksuja kaikilta kiinteistöiltä

Kyllä kaikissa tällaisissa ympäristöpäätöksissä pitäisi tehdä puolueeton arvio mitä investoinnilla saadaan aikaiseksi. Ongelma on ettei viranomaisilla näköjään ole mitään velvoitetta tarkastella kustannuksia. Tiukasti seurataan pykäliä ja ohjeita ilman että edes harkittaisiin lieventäviä asianhaaroja.

Monasti siis terve järki unohdetaan täysin. Voimme olla onnellisia siitä ettei liito-oravat vielä ole vallanneet eduskuntataloa.

Christer Nikander

Pernaja

Articles

Pernajan Saariston Vesiosuuskunnan toimintatavat Sarvisalossa

In suuntaporaus,vattenandelslag,Vattenförsörjning på glesbygden,VESIHUOLTO HAJAASUTUSALUEELLA,Vesihuoltolaki on joulukuu 20, 2012 Kirjoittanut PAKKOVESIOSUUSKUNNAT


 

Tunnetusti osuuskunta ei ole hoitanut suunnitteluaan järkevällä tavalla. Alkutaipaleella jätettiin kysely intressistä  Sarvisalossa täysin tekemättä. Päätettiin vaan ”mekun kaivamme, kyllä niillä on rahaa”. Äänensävyt menivät siihen suuntaan että kyllä kaikkien olisi pakko liittyä.

 

Nyt liittymishalukkuus Sarvisalossa on ollut rajoitettu. Vain pieni osa kiineistöistä on tehnyt liitäntäsopimuksen. Siitäkin valtaosa vapaa-ajankiinteistöjä. Ei olla kunnolla etukäteen pyydetty kaivamislupia kiinteistäiltä joiden maiden halki putket oli ajateltu asennettavaksi.

 

Pakon uhka leijuu tummana varjona seudun yllä, siitä huolimatta että osuuskunta vakuuttaa että liittyminen on vapaaehtoinen. Eräiden kiinteistöjen kanssa ei olla päästy yhteisymmärrykseen sopimuksen ehdoista. Toiset kiinteistöt ovat asettaneet täyskiellon mailleen.

 

Ei ole viisasta antaa osuuskunnalle luvan asentaa putket lähemmäksi kun 100 metriä rakennuksesta ellei ole liittymässä. Kiitos voi olla pakkoliittyminen suurin kustannuksin.

 

Osuuskunnan putkenveto on nyt tullut kriittiseen pisteeseen jolloin pitäisi päästä sopimukseen kiinteistönomistajien kanssa. Tilanne ei näytä hyvältä niin kauan kun ei ole takuuta sille että vapaaehtoisuus säilyy. Osuuskunta ei ole neuvotteluhaluinen. Elleivät saa sopimuksia omilla ehdoillaan he uhkaavat hoitaa asiat ”virallista tietä”. Se tarkoittaa että osuuskunta lunastustoimituksen kautta hakee oikeutta putkien asentamiseen. Se tie on pitkä ja kivinen. Tämä on nyt ehkä paniikinomaisesti valjennut osuuskunnan hallitukselle.

 

Osuuskunnan ratkaisu ongelmaan on n.s. epävirallinen tie mikä tarkoittaa että ollaan luvatta ja nimenomaisesta kiellosta huolimatta ja mitään ilmoittamatta porannut putket paikalleen. Tästä on luonnollisesti juriidisia seuraamuksia.

 

Miksi riidellään tällaisesta asiasta joka ainakin teoriassa on hyvä ja edistyksellinen? Syy on yksiselitteisesti uhkaavassa pakossa. Vaikka nykyinen hallitus vannoisi valan vapaaehtoisuudesta niin sillä ei ole mitään merkitystä tulevaisuudessa. Silloinhan ruorissa voi olla täysin toinen hallitus. Pitää saada juriidisesti sitova sopimus joka estää osuuskuntaa hakemasta toiminta-aluetta joka tarkoittaisi pakkoliittymistä. Kirjeenvaihdossa osuuskunta on torjunut sellaiset sopimusehdot jotka tulevaisuudessa estäisivät sen että voisivat tulevaisuudessa anoa liittymispakkoa. Niin kauan kun osuuskunta ei ole valmis tekemään sopimuksia jotka estäisivät mahdollisen tulevan pakon, heillä tulee olemaan suuria vaikeuksia saada tarvitsemiaan kaivamisoikeusia. Osuuskunnan tulee muistaa ettei se ole mikään viranomainen, vaikka ilmeisesti mielellään olisi.

 

Osuuskunnan hallitus päättää tietenkin itse toimistaan. Se kuitenkin vastaa kustannuksista ja aikatauluista osuuskunnan jäsenille ja lisäksi asianmukaisesti laittomista toimistaan.

 

 

 

 

Christer Nikander

Sarvisalo

Statuses

Miten ehdokkaasi suhtautuu vesihuollon pakkoliitäntään?

In Kunnalliset päätökset,vattenandelslag,Vattenförsörjning på glesbygden,VESIHUOLTO HAJAASUTUSALUEELLA,Vesihuoltolaki on lokakuu 29, 2012 Kirjoittanut PAKKOVESIOSUUSKUNNAT


 Vesihoitolaki mahdollistaa sen, että kunta erinäisistä, lähinnä ympäristöllisistä syistä vahvistaa toiminta-alueen. Kunta voi myös vahvistaa toiminta-alueen vesiosuuskunnan anomuksesta.

Valitettavasti tällaisia alueita on vahvistettu myös haja-asutusalueille, joissa ei tällaisia ympäristöllisiä syitä ole olemassa.

Toiminta-alue tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki alueella olevat kiinteistöt liitetään vapaaehtoisesti tai pakottamalla vesihuoltoon. Ympäri maata on pakotettu kiinteistöjä liittymään vesihuoltoon, jota he eivät välttämättä tarvitse, ja usein sellaisilla kustannuksilla, että ne ylittävät selvästi vaihtoehtoisten kiinteistökohtaisten järjestelmien kustannukset. Kunnat ovat rutiininomaisesti vahvistaneet vesiosuuskuntien anomukset.

Ymmärtääkseni laki mahdollistaa sen, muttei pakota kuntaa päättämään vesihuoltoalueen vahvistamista.

Miksi näin on käynyt? Miksi kunta rankaisee asukkaitaan näin julmasti? Ylimääräinen kustannus, joka usein ylittää 20 000 euroa, on monelle kova isku.

Kunnallehan tällainen päätös ei tietenkään maksa yhtään mitään. Budjettirahoja ei kulu. Toisten ihmisten rahastahan tässä on vain kysymys.

Voisiko asialle löytää selityksen sillä, että kunnat auliisti ovat myöntäneet takauksiaan vesiosuuskunnille, lähemmin tutustumatta vesiosuuskunnan taloudellisiin näkymiin. Kun sitten vesiosuuskunnat anovat toiminta-alueen vahvistamista, kyseessä on osuuskunnan rahantarve.

Usein toiminta-alue hyväksytään ollenkaan ajattelematta, että päätös räikeästi loukkaa monen kuntalaisen vapaata sopimusoikeutta ja heidän perustuslaillista omaisuuden suojaansa. En oikein näe syytä, miksi maallikot lähtevät rakentamaan vesihuoltoa, jolle sitten jälkikäteen haetaan päätös pakkoliitännälle.

Rakentakoot mielin määrin niin kauan kun itse maksavat lystin, mutta heti kun haetaan toiminta-aluetta, astutaan naapurin varpaille.

Usein toiminta-aluepäätöksissä viitataan molemminpuoliseen velvollisuuteen liittyä ja ottaa vastaan liittymä. Kun asiaa lähemmin tutkii, niin ilmenee, että toiminta-alue yleensä rajoittuu sataan metriin runkoputken molemmin puolin.

Osuuskunnan lisäkustannukset uudesta liittymästä rajoittuvat kiinteistökohtaisen jätevesipumppaamon toimitukseen ja maahan kaivamiseen. Pumppaamon hinta on arviolta 3 000 euroa. Pakkoliitetty maksaa yleensä moninkertaisen liittymähinnan, johon lisätään vielä kaikki kustannukset runkoputken ja kiinteistön välillä.

Lisäksi tietenkin jokaisen lisäliittymän vedenkulutus nopeuttaa veden ja jäteveden kiertoa putkissa. Myös tätä käytetään argumenttina pakkoliittämiselle. Kun tällä argumentilla vielä pakkoliitetään vapaa-ajan kiinteistöjä, ollaan selvästi hakoteillä. Kun kesäasukkaat ovat sulkeneet mökin talveksi, vesi ei liiku. Heidät on ehkä pakkoliitetty, mutta heillä ei sentään ole mitään kulutuspakkoa.

Kun kohtuuttomuuksia on tapahtunut, on helppo viitata erittäin ankaraan vesihoitolakiin. Mutta vastuu toiminta-alueen vahvistamisesta on kunnan. Tässä asiassa valtuutetuilla on todellista valtaa, jota tulisi käyttää kuntalaisten edun mukaisesti, ei vesiosuuskunnan puuhamiesten toiveiden mukaan.

Ei myöskään tulisi antaa kunnan takauksia sellaisille vesihuoltoprojekteille, joissa ei ole tarpeeksi halukkaita osallistujia. Tällaiset osuuskunnat saattavat joutua taloudellisiin vaikeuksiin ja kunnan takaukset ovat vaarassa.

Jos tällainen vaara sitten korjataan vesihuollon pakkoliittymisellä, voidaan jälkeenpäin todeta, että harkitsemattomasti otettu päätös takuuvastuista korjataan tekemällä ulkopuolisista kiinteistöistä maksumiehiä. Ei kuulosta kovin oikeudenmukaiselta.

Nyt hyvät kuntavaaliehdokkaat, ajatelkaapa myös, miten suhtaudutte vesihuoltolain pakkoon. Onko todellisia syitä vahvistaa tällaisia pakko-alueita haja-asutusalueille?

Uskon, että edustajat, jotka selvästi asettuvat suojaamaan kuntalaisia tällaiselta osittain mielivaltaiselta pakolta, saavat kuntalaisten tuen.

CHRISTER NIKANDER

Pernaja

 

Statuses

Ojasta allikkoon ja allikosta viemäriin

In Kunnalliset päätökset,Perustuslaki,VESIHUOLTO HAJAASUTUSALUEELLA,Vesihuoltolaki on elokuu 23, 2012 Kirjoittanut PAKKOVESIOSUUSKUNNAT


 

Lainsäätäjä on sotkenut likavesiä jo pidemmän aikaa (ks. HS 19.7.2012 pääkirjoitus) myöntämättä arvovaltasyistä virhettään. Jätevesiasetuksen kohtuuttomuuksien korjaamisen sijasta säädettiin lisäaikaa kohtuuttomuuksien toteuttamista varten. Kohtuu- kysymys nousi perustuslakivaliokunnassa esille jo siinä vaiheessa, kun kiinteistökohtaisiksi kustannuksiksi arvioitiin 1000 – 10.000 eur. Nyt valtakunnallisessa viemäröintiohjelmassa n. puolet hankkeista arvioidaan maksavan 8.000 – 30.000 eur/ kiinteistö. Perustuslakivaliokunnan käsitys kohtuullisuutta koskevasta linjauksesta tulisi ulottaa vaikutuksensa kaikkiin teknisiin ratkaisuihin. Hankkeisiin liittyvän valtionavun tulisi myös olla teknisten vaihtoehtojen osalta neutraaleja. Haja-asutusalueiden laajempi viemäröinti ei siten voi olla järkevä ja kohtuullinen vaihtoehto kiinteistökohtaisille ratkaisuille – päinvastoin.

Noin 250.000 haja-asutusalueiden asuinkiinteistöä on viemäriverkon ulkopuolella. Mikäli viemäröinti voitaisiin tehdä esim. 10.000 eur/kiinteistö olisi lasku 2,5 miljardia euroa, mikä lankeaisi pienen väestönosan maksettavaksi. Lasku olisi suhteellisesti paljon raskaampi kuin koko kansantaloudelle lankeavat Kreikan tai Espanjan tukipakettien kustannukset. Miksei herätä tätä huomaamaan ja puolustamaan maaseudun asutusta, mikä tälläkään hetkellä ei uhkaa ympäristöä saati vesistöjä ranta-alueiden ulkopuolella mitenkään – biologisten prosessien vaikutukset tulisi tunnustaa. Miksei samoja suojavyöhykerajoja sovelleta eläimen ja ihmisen jätöksiin?

Paras ja nopea keino valikoida ja kohdentaa viemäröintihankkeet vain sellaisiin hankkeisiin, jotka ovat järkeviä ja taloudellisesti perusteltavissa, olisi poistaa pakkoliittyminen alueellisiin vesiosuuskuntiin. Ilman tällaista pakkoa tuskin edes suunniteltaisiin hankkeita, joissa liittymismaksut ylittävät kiinteistökohtaisten ratkaisujen kustannukset. Tällä hetkellä tämän pakon nojalla suunnitellaan ja toteutetaan hankkeita, joissa liittymiskustannukset lähenevät 20.000 euroa, vaikka kiinteistöllä olisi oma porakaivo ja kiinteistökohtainen puhdistamo. Päällekkäisinvestoinnitkaan eivät kunnan päättäjiä huoleta tässä viherhypetyksessä. Karhunpalveluksesta kuitenkin on kyse silloin, kun ravinteiden kierrättämisen sijasta ne poistuvat tuotantoketjusta.

Risto Airikkala

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.