Arkisto kategorialle ‘Perustuslaki’

Articles

In Perustuslaki,VESIHUOLTO HAJAASUTUSALUEELLA,Vesihuoltolaki on huhtikuu 15, 2013 Kirjoittanut PAKKOVESIOSUUSKUNNAT


Vesihoitolakia ollaan uusimassa ja nyt liittämisvelvollisuuteen on myös tulossa lievennyksiä. Asia on edennyt niin että maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksesta hallituksen esitykseksi vesihuoltolain muuttamiseksi.

Mittavien muiden muutosten ohella puututaan liittämisvelvollisuuteen, joka on nykyisen lain tulkinnassa johtanut erinäisiin kohtuuttomuuksiin.

Edellytyksenä toiminta-alueen vahvistamiselle olisi toteutuneen tai suunnitellun yhteiskuntakehityksen tarve. Taajaman ulkopuolella sijaitsevaa kiinteistöä ei enää tarvitsisi liittää laitoksen verkostoon, jos kiinteistön vesihuoltolaitteisto on rakennettu ennen laitoksen toiminta-alueen vahvistamista ja edellyttäen että kiinteistöllä on asianmukainen vesihuolto. Vapaa-ajan asuntoja ilman vesikäymälää ei myöskään pakotettaisi liittymään.

Kaikki viittaa siihen että uusia vesiosuuskuntia ei tule syntymään samalla innolla kun tähän saakka.

Ehkä lainmuutoksen myötä vesihuoltolain päämäärä sen sijaan tulee paremmin toteutumaan niin että yhdessä rakennetaan toimivaa ja edullista vesihuoltoa. Ja tämähän onnistuu parhaiten alueille johon suunnitellaan tiheämpää asutusta.

Nyt ei enää ryhdytä hankkeisiin joissa ei aloittamisvaiheessa ole tarpeeksi halukkaita osallistujia. Ei enää voida laskea sen varaan että naapurit sitten pakotetaan mukaan kun kunta vahvistaa toiminta-alueen vesiosuuskunnalle. Kannattamattomat projektit jäävät rakentamatta.

Lausuntoehdotuksessa todetaan toiminta-alueista, että ”jos huomattava osa toiminta-alueen kiinteistöjen omistajista katsoo liittämisen vesihuoltolaitoksen verkostoon tarpeettomaksi ja jos vapautuspäätökset vaarantaisivat vesihuoltolaitoksen toimintaedellytykset, on kyseenalaista, ovatko toiminta-alueen hyväksymisen edellytykset alun perinkään täyttyneet”. Tämä pitää erinomaisesti paikkansa. Valitettavasti siellä missä toiminta-alueita on vahvistettu ilman suurta kannatusta vahinko on jo tapahtunut.

Vaikka liittämisvelvollisuus haja-asutusalueella lievenee niin lievennys ei tule heti koskemaan nykyisen lain perusteella pakkoliitettyjä kiinteistöjä. Lievennys astuu niille voimaan vasta 1/1-2019.

Nyt kuntien päättäjien pitää vetää käsijarrusta ja lopettaa heti sellaisten toiminta-alueiden vahvistamiset joissa on tarkoitus pakkoliittää kiinteistöjä jotka lain muutoksen myötä olisivat vapautettuja liittymisvelvollisuudesta. Kyllä nämä päätökset toiminta-alueista voivat odottaa uuden järjellisen lain voimaantuloa.

Näissä vesiasioissa on jo tehty tarpeeksi järjenvastaisia päätöksiä ja niillä rikottu maaseudun yhteiskuntarauhaa. Erinomaisen yhteenvedon siitä missä mennään pakkoliittämisen tiellä löytää viimeisestä TM Rakennusmaailma -lehdestä.

CHRISTER NIKANDER
Pernaja

Statuses

Ojasta allikkoon ja allikosta viemäriin

In Kunnalliset päätökset,Perustuslaki,VESIHUOLTO HAJAASUTUSALUEELLA,Vesihuoltolaki on elokuu 23, 2012 Kirjoittanut PAKKOVESIOSUUSKUNNAT


 

Lainsäätäjä on sotkenut likavesiä jo pidemmän aikaa (ks. HS 19.7.2012 pääkirjoitus) myöntämättä arvovaltasyistä virhettään. Jätevesiasetuksen kohtuuttomuuksien korjaamisen sijasta säädettiin lisäaikaa kohtuuttomuuksien toteuttamista varten. Kohtuu- kysymys nousi perustuslakivaliokunnassa esille jo siinä vaiheessa, kun kiinteistökohtaisiksi kustannuksiksi arvioitiin 1000 – 10.000 eur. Nyt valtakunnallisessa viemäröintiohjelmassa n. puolet hankkeista arvioidaan maksavan 8.000 – 30.000 eur/ kiinteistö. Perustuslakivaliokunnan käsitys kohtuullisuutta koskevasta linjauksesta tulisi ulottaa vaikutuksensa kaikkiin teknisiin ratkaisuihin. Hankkeisiin liittyvän valtionavun tulisi myös olla teknisten vaihtoehtojen osalta neutraaleja. Haja-asutusalueiden laajempi viemäröinti ei siten voi olla järkevä ja kohtuullinen vaihtoehto kiinteistökohtaisille ratkaisuille – päinvastoin.

Noin 250.000 haja-asutusalueiden asuinkiinteistöä on viemäriverkon ulkopuolella. Mikäli viemäröinti voitaisiin tehdä esim. 10.000 eur/kiinteistö olisi lasku 2,5 miljardia euroa, mikä lankeaisi pienen väestönosan maksettavaksi. Lasku olisi suhteellisesti paljon raskaampi kuin koko kansantaloudelle lankeavat Kreikan tai Espanjan tukipakettien kustannukset. Miksei herätä tätä huomaamaan ja puolustamaan maaseudun asutusta, mikä tälläkään hetkellä ei uhkaa ympäristöä saati vesistöjä ranta-alueiden ulkopuolella mitenkään – biologisten prosessien vaikutukset tulisi tunnustaa. Miksei samoja suojavyöhykerajoja sovelleta eläimen ja ihmisen jätöksiin?

Paras ja nopea keino valikoida ja kohdentaa viemäröintihankkeet vain sellaisiin hankkeisiin, jotka ovat järkeviä ja taloudellisesti perusteltavissa, olisi poistaa pakkoliittyminen alueellisiin vesiosuuskuntiin. Ilman tällaista pakkoa tuskin edes suunniteltaisiin hankkeita, joissa liittymismaksut ylittävät kiinteistökohtaisten ratkaisujen kustannukset. Tällä hetkellä tämän pakon nojalla suunnitellaan ja toteutetaan hankkeita, joissa liittymiskustannukset lähenevät 20.000 euroa, vaikka kiinteistöllä olisi oma porakaivo ja kiinteistökohtainen puhdistamo. Päällekkäisinvestoinnitkaan eivät kunnan päättäjiä huoleta tässä viherhypetyksessä. Karhunpalveluksesta kuitenkin on kyse silloin, kun ravinteiden kierrättämisen sijasta ne poistuvat tuotantoketjusta.

Risto Airikkala

Statuses

VESISOTA HAJA-ASUTUSALUEELLA

In Kunnalliset päätökset,Perustuslaki,vattenandelslag,Vattenförsörjning på glesbygden,VESIHUOLTO HAJAASUTUSALUEELLA,Vesihuoltolaki on huhtikuu 1, 2012 Kirjoittanut PAKKOVESIOSUUSKUNNAT


Suuri vesisota tullaan käymään  suomalaisella haja-asutusalueella eikä välttämättä Lähi-idässä.

N.s. ”paskalain” ylimitoitetut puhdistusvaatimukset johtivat siihen että monella paikkakunnalla päätettiin kunnan  myötämielisen suhtautumisen turvin perustaa vesiosuuskunta hoitamaan vesihuoltoa ja jätevedenkäsittelyä. Eräillä tiheämmin asutuilla paikkakunnilla liittymisaste on ollut suuri ja liittymiskustannukset ovat olleet kohtuullisia. On ollut etu rakentaa yhdessä.

Valitettavasti tilanne ei ole näin positiivinen kaikkialla. On ryhdytty rakentamaan ilman tarpeeksi liittyjiä. Ollaan laskettu että tulevina vuosina tulee lisää osallistujia, ja sitäpaitsi vielä kohonneilla liittymismaksuilla. Lisäliittymien todennäköisyys on saanut suuren kolhun kun laki äskettäin lievensi jäteveden puhdistusvaatimuksia. On masentavaa kun tässä vaiheessa sitten puuhamiehiltä saa kuulla että pitää kyllä ymmärtää että talous on kyseenalainen kun on vain harva osallistuja runkoputken kilometrillä. Näitä viisaita sanoja olisi kyllä ollut syytä kuunella ennenkun moneen urakkaan ollaan ryhdytty. On monta vesiosuuskuntaa jotka oman optimistisuutensa tai huonon suunnittelun takia on joutunut taloudellisiin vaikeuksiin. Projektit on toteutettu suurten lainojen turvin. Nämä oli tarkoitus sitten maksaa pois tulevilla liitäntämaksuilla. Voi asettaa kysymyksen miksi kiinteistöt jotka alkujaan päättivät olla osallisumatta myöhemmin olisivat halukkaita, ja vielä kohotetuilla liittymsmaksuilla. Liittymismaksut asennuskuluineen kohoavat helposti 15 000 euroon.

Luonnollinen ratkaisu rahoitusongelmalle olisi että osallistujat joutuisivat maksamaan lisämaksun velkojen maksamiseksi tai sitten korotettua vuosimaksua millä velat maksetaan. Valitettavasti ongelma hoidetaan toisella tavalla. Väärinkäyttämällä vesihuoltolain henkeä vesiosuuskunnat anovat että kunta vahvistaisi kyseiselle alueelle vesihuoltoalueen. Jos tämä onnistuu kaikki alueen kiinteistöt ovat pääsääntöisesti liittymisvelvollisia vesiosuuskuntaan, riippumatta halusta, tarpeesta, iästä tai rahallisesta asemasta. Siis käytännössä pakotetaan ei-halukkaita naapureita mukaan maksumiehiksi.

Tässä vaiheessa haukkumasanat ja kivet rupevat lentämään tonttirajojen yli. Sota on alkanut ja osapuolet kaivautuvat puolustusasemiin. Täydellinen sisällissota ilman selviä rintamalinjoja.

Kuntien tulisi suhtautua kriittisesti aloitteisiin jotka tulevat vesiosuuskunnilta vesihuoltoalueen perustamiseksi. Osuuskuntien intressit ovat puhtaasti taloudelliset. Ne haluavat lisää liittyjiä, mikä ei vapaaehtoisesti onnistu. Kuntien tulee arvioida osuuskuntien mahdollisuuksia hoitaa vesihuolto tehokkasti ja kohtuullisin kustannuksin kuten vesihuoltolaki edellyttää. Osuuskunnan tase ja tuloslaskelma on tarkoin tutkittava. Lisäksi pitää tehdä arvio siitä ovatko liittymismaksut edullisempia kun kiinteistökohtaiset ratkaisut. Ei voida kohtuudella pakottaa ihmisiä liittymään jos edullisempia ratkaisuja on tarjolla.

Christer Nikander

Statuses

VESIHUOLTALAIN PERUSTUSLAILLISUUDESTA

In Kunnalliset päätökset,Perustuslaki,VESIHUOLTO HAJAASUTUSALUEELLA,Vesihuoltolaki on maaliskuu 25, 2012 Kirjoittanut PAKKOVESIOSUUSKUNNAT Avainsanat:


VESIHUOLTOLAKI       Julk. Maaseudun Tulevaisuus http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/vesihuoltolaki-1.13773

Tämän lain tarkoitus on turvata vesihuolto kohtuullisin kustannuksin, ja sitä sovelletaan niillä alueilla jotka kunnat ovat vahvistaneet vesihuoltolaitoksen toiminta-alueiksi. Vesihuoltolaitokset ovat joko kunnallisia laitoksia tai vesiosuuskuntia.

MTK’n pääjuristi Risto Airikkala on mielipidekirjoituksessaan Nurmijärven Uutisissa kyseenalaistanut kyseisen lain perustuslaillisuutta. Sitä ei olisi pitänyt voida säätää tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä koska se mm loukkaa omistussuojaa ja sopimusvapautta.

Hän toteaa myös että  kysymystä voi lähestyä toisesta näkökulmasta. Perustuslain mukaan jokaisen virkamiehen on noudatettava lakia ja mikäli lakia alemman asteinen säännös (esim. asetus) on ristiriidassa lain kanssa – ei asetusta saa noudattaa. Nämä lakien hierarkisuuteen liittyvät seikat tulisi huomioida lainkäytössä siten, että ristiriitaa perusoikeuksien ja lakien/asetusten kanssa ei synny. Siten mm. vesihuoltolain 11 § mukaisen vapautuksen myöntäminen tulisi olla lähes selvää kaikissa niissä tapauksissa, joissa kiinteistönomistaja itse arvioi ja kokee liittymisen epätaloudelliseksi ja kohtuuttomaksi.  On myös huomoioitava että kiinteistönomistajan jo tekemiä investointeja ei korvata. Vähin lainkäyttöön ja tulkintaan liittyvä johtopäätös em. lainsäätämisjärjestyksestä on se, että viranomaiselle asetetaan näyttötaakka kaikissa niissä tilanteissa, joissa ns. pakkovaltaa käytetään. Lisäksi Airikkala  huomauttaa että viranomaisten tulisi olla erityisen varovaisia päätöksissään koska virheellisestä päätöksestä seuraa vahingonkorvausvastuu.

Päätöksentekokäytäntö kunnissa on tällä hetkellä täysin toinen. Ainoa pykälä jota näköjään luetaan on lain 10§ jossa sanotaan että kaikki kiinteistöt toiminta-alueella tulee liittää laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Vapautuksen saavat käytännössä vain n.s. mummonmökit joissa vesi kannetaan sisälle ja ulos. Lykkäyksen liittymiselle voi saada jos kiinteistöllä on hyvä kaivovesi ja jätevedenpuhdistus kunnossa. Myös tämä lykkäys voidaan kumota jos vesihuoltolaitoksen talous vaaraantuu. Laki siis suojaa vesihuoltolaitosta, mutta kiinteistönomistaja velvoitetaan liittymään vaikkei hän halua liittyä eikä tarvitse vesihuoltolaitoksen palveluja. Haja-asutusalueella liittymän kokonaiskustannukset helposti ylittävät 20 000 euroa. Tällaisilla kustannuksilla ei voida puhua kohtuudesta vaan vesihuoltolain väärinkäytöstä.

On korkea aika tarkistaa lakia ja sen määräämää pakkoa. Kuntien tulisi tarkkaan harkita toiminta-alueiden vahvistamista eteenkin haja-asutusalueille ja tutustua lain 7§ , joka sanoo että alue vahvistetaan jos kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin  on tarpeen asutuksen taikka vesihuollon kannalta määrän tai laadun vuoksi. Nyt vaikuttaa siltä että toiminta-alueet vahvistetaan rutiinitoimenpiteenä lähinnä veshuoltolaitoksen aloitteesta, ja usein vielä maaseudulla jossa keskitetty vesihuolto ei ole taloudellisesti järkevä vaihtoehto.

Christer Nikander

Pernaja

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.