Statuses

YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSIÄ ILMAN TALOUDELLISTA VASTUUTA

In Kunnalliset päätökset, vattenandelslag, Vattenförsörjning på glesbygden, VESIHUOLTO HAJAASUTUSALUEELLA, Vesihuoltolaki on tammikuu 17, 2013 by PAKKOVESIOSUUSKUNNAT


Linkki: http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/ymp%C3%A4rist%C3%B6p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6ksi%C3%A4-ilman-taloudellista-vastuuta-1.31550

YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSIÄ ILMAN TALOUDELLISTA VASTUUTA

Teknillisen Korkeakoulun julkaisussa (TKK-VTR-14 ) käsitellään erinäisiä ympäristöpäätöksiä, niiden taloudellisia seuraamuksia ja saavutettua ympäristöhyötyä. Mainituissa tapauksissa kustannukset eivät olleet missään kohtuullisessa suhteessa saavutettuun hyötyyn nähden.

Valtatie 1:n Muurla-Lahnajärvi jakson kohdalla löytyi 50 liito-oravan reviiriä. Tämä johti tieosuuden siirtoon josta syntyi 10 milj euron lisäkustannukset. Jokaiselle liito-oravalle tuli siis 200.000 euron hinta.  Onko tämä kohtuullista? Kun huomioidaan että Suomen liito-oravakanta on yli 100.000 paria ei voida järjellisellä tavalla puolustaa päätöstä. Liito-oravien suojelustatus on EU’n ja ja omien ympäristöbyrokraattien avulla saatu loukkaamattomaksi.

Vastaavanlainen tapaus oli Vuosaaren sataman ruoppaus. Pelättiin paikalla olleen telakkatoiminnan myrkyllisten pohjavärijäänteiden leviämistä veteen ruoppauksen yhteydessä. Ympäristöviranomaiset asettivat lisävaatimuksia jotka tulivat maksamaan 10 milj. euroa. Päätöksestä ei kannattanut valittaa koska silloin koko jättihankkeen aikataulu olisi viivästynyt. Julkaisussa on laskettu että tällä lisäkustannuksella säästettiin luontoa samalla myrkkymäärällä mitä rahtilaiva samalla pohjavärillä maalattuna olisi erittänyt veteen kahdessa kuukaudessa.

Tänään monta haja-asutuksen asukasta koskettaa päätökset pakolliseen vesihuoltoon liittymisestä. Tällaiset päätökset voivat joskus  olla  täysin epäjohdonmukaisia ja ympäristöhyöty ei ole missään järjellisessä suhteessa kustannuksiin. Ympäristölausunto voi esimerkiksi todeta ettei suljettu jätevesisäiliö anna 100%’sta suojaa pohjavedelle. Niin ei se ehkä suojaa 100,000 %’sesti, mutta niin eivät tee myöskään usein ylipitkät jätevesiputkistot, joita tarjotaan vaihtoehdoksi.

Kiinteistöjä on pakotettu liittymään vesihuoltoon, ilman objektiivista tarvetta, kustannuksin jotka ääritapauksissa ylittävät 50.000 euroa.

Kiinteistöjä on myös pakotettu liittymään vesihuoltoon jos heidän oma kaivovetensä ei täytä kaikkia laatukriteerejä. Unohdetaan että kyllä juomaveden voi käsitellä myös kiinteistössä. Eräässä ajankohtaisessa tapauksessa tämä veden ”laatuvika” aiheuttaa kiinteistönomistajalle ylimääräisen 35.000 euron kustannuksen. Sillä rahalla jo saisi pullotettua vettä vaikka miten paljon ja vielä oman vesipuhdistamonkin.

MTK’n pääjuristi Risto Airikkala on mielipidekirjoituksessaan vesihuoltolaista todennut että ympäristölautakuntien tulisi esittää laskelma siitä että liittyminen vesihuoltoon on taloudellista ja kohtuullista jos esittävät että joku kiinteistö pitäisi liittää vesihuoltoon. Nyt rahasta puhutaan vain siitä näkökohdasta että vesiosuuskunta tarvitseesitä ja että se on laskenut saavansa liittymismaksuja kaikilta kiinteistöiltä

Kyllä kaikissa tällaisissa ympäristöpäätöksissä pitäisi tehdä puolueeton arvio mitä investoinnilla saadaan aikaiseksi. Ongelma on ettei viranomaisilla näköjään ole mitään velvoitetta tarkastella kustannuksia. Tiukasti seurataan pykäliä ja ohjeita ilman että edes harkittaisiin lieventäviä asianhaaroja.

Monasti siis terve järki unohdetaan täysin. Voimme olla onnellisia siitä ettei liito-oravat vielä ole vallanneet eduskuntataloa.

Christer Nikander

Pernaja

Yksi vastaus to “YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSIÄ ILMAN TALOUDELLISTA VASTUUTA”

  1. Melkoisia summia liito-oravan pelastamiseksi ja myrkkyjen leviämisen estämiseksi mutta ne eroavat kahdessa(kin) asiassa tästä p-putken pakkoliittymässä. Ensiksikin noista ensinmainituista on jotain hyötyä niin liito-oravalle kuin meren eliöstölle, toisaalta ne summat ovat kuitenkin nk. ”suolarahoja” eli melko olemattomia kun niitä verrataan pakkoliittymän kokonaiskustannuksiin, ja näistä liittymistä ei hyödy luonto eikä edes se liittyjä läheskään aina.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: