Statuses

Miten ehdokkaasi suhtautuu vesihuollon pakkoliitäntään?

In Kunnalliset päätökset, vattenandelslag, Vattenförsörjning på glesbygden, VESIHUOLTO HAJAASUTUSALUEELLA, Vesihuoltolaki on lokakuu 29, 2012 by PAKKOVESIOSUUSKUNNAT


 Vesihoitolaki mahdollistaa sen, että kunta erinäisistä, lähinnä ympäristöllisistä syistä vahvistaa toiminta-alueen. Kunta voi myös vahvistaa toiminta-alueen vesiosuuskunnan anomuksesta.

Valitettavasti tällaisia alueita on vahvistettu myös haja-asutusalueille, joissa ei tällaisia ympäristöllisiä syitä ole olemassa.

Toiminta-alue tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki alueella olevat kiinteistöt liitetään vapaaehtoisesti tai pakottamalla vesihuoltoon. Ympäri maata on pakotettu kiinteistöjä liittymään vesihuoltoon, jota he eivät välttämättä tarvitse, ja usein sellaisilla kustannuksilla, että ne ylittävät selvästi vaihtoehtoisten kiinteistökohtaisten järjestelmien kustannukset. Kunnat ovat rutiininomaisesti vahvistaneet vesiosuuskuntien anomukset.

Ymmärtääkseni laki mahdollistaa sen, muttei pakota kuntaa päättämään vesihuoltoalueen vahvistamista.

Miksi näin on käynyt? Miksi kunta rankaisee asukkaitaan näin julmasti? Ylimääräinen kustannus, joka usein ylittää 20 000 euroa, on monelle kova isku.

Kunnallehan tällainen päätös ei tietenkään maksa yhtään mitään. Budjettirahoja ei kulu. Toisten ihmisten rahastahan tässä on vain kysymys.

Voisiko asialle löytää selityksen sillä, että kunnat auliisti ovat myöntäneet takauksiaan vesiosuuskunnille, lähemmin tutustumatta vesiosuuskunnan taloudellisiin näkymiin. Kun sitten vesiosuuskunnat anovat toiminta-alueen vahvistamista, kyseessä on osuuskunnan rahantarve.

Usein toiminta-alue hyväksytään ollenkaan ajattelematta, että päätös räikeästi loukkaa monen kuntalaisen vapaata sopimusoikeutta ja heidän perustuslaillista omaisuuden suojaansa. En oikein näe syytä, miksi maallikot lähtevät rakentamaan vesihuoltoa, jolle sitten jälkikäteen haetaan päätös pakkoliitännälle.

Rakentakoot mielin määrin niin kauan kun itse maksavat lystin, mutta heti kun haetaan toiminta-aluetta, astutaan naapurin varpaille.

Usein toiminta-aluepäätöksissä viitataan molemminpuoliseen velvollisuuteen liittyä ja ottaa vastaan liittymä. Kun asiaa lähemmin tutkii, niin ilmenee, että toiminta-alue yleensä rajoittuu sataan metriin runkoputken molemmin puolin.

Osuuskunnan lisäkustannukset uudesta liittymästä rajoittuvat kiinteistökohtaisen jätevesipumppaamon toimitukseen ja maahan kaivamiseen. Pumppaamon hinta on arviolta 3 000 euroa. Pakkoliitetty maksaa yleensä moninkertaisen liittymähinnan, johon lisätään vielä kaikki kustannukset runkoputken ja kiinteistön välillä.

Lisäksi tietenkin jokaisen lisäliittymän vedenkulutus nopeuttaa veden ja jäteveden kiertoa putkissa. Myös tätä käytetään argumenttina pakkoliittämiselle. Kun tällä argumentilla vielä pakkoliitetään vapaa-ajan kiinteistöjä, ollaan selvästi hakoteillä. Kun kesäasukkaat ovat sulkeneet mökin talveksi, vesi ei liiku. Heidät on ehkä pakkoliitetty, mutta heillä ei sentään ole mitään kulutuspakkoa.

Kun kohtuuttomuuksia on tapahtunut, on helppo viitata erittäin ankaraan vesihoitolakiin. Mutta vastuu toiminta-alueen vahvistamisesta on kunnan. Tässä asiassa valtuutetuilla on todellista valtaa, jota tulisi käyttää kuntalaisten edun mukaisesti, ei vesiosuuskunnan puuhamiesten toiveiden mukaan.

Ei myöskään tulisi antaa kunnan takauksia sellaisille vesihuoltoprojekteille, joissa ei ole tarpeeksi halukkaita osallistujia. Tällaiset osuuskunnat saattavat joutua taloudellisiin vaikeuksiin ja kunnan takaukset ovat vaarassa.

Jos tällainen vaara sitten korjataan vesihuollon pakkoliittymisellä, voidaan jälkeenpäin todeta, että harkitsemattomasti otettu päätös takuuvastuista korjataan tekemällä ulkopuolisista kiinteistöistä maksumiehiä. Ei kuulosta kovin oikeudenmukaiselta.

Nyt hyvät kuntavaaliehdokkaat, ajatelkaapa myös, miten suhtaudutte vesihuoltolain pakkoon. Onko todellisia syitä vahvistaa tällaisia pakko-alueita haja-asutusalueille?

Uskon, että edustajat, jotka selvästi asettuvat suojaamaan kuntalaisia tällaiselta osittain mielivaltaiselta pakolta, saavat kuntalaisten tuen.

CHRISTER NIKANDER

Pernaja

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: