Statuses

VESIHUOLTALAIN PERUSTUSLAILLISUUDESTA

In Kunnalliset päätökset, Perustuslaki, VESIHUOLTO HAJAASUTUSALUEELLA, Vesihuoltolaki on maaliskuu 25, 2012 by PAKKOVESIOSUUSKUNNAT Avainsanat:


VESIHUOLTOLAKI       Julk. Maaseudun Tulevaisuus http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/vesihuoltolaki-1.13773

Tämän lain tarkoitus on turvata vesihuolto kohtuullisin kustannuksin, ja sitä sovelletaan niillä alueilla jotka kunnat ovat vahvistaneet vesihuoltolaitoksen toiminta-alueiksi. Vesihuoltolaitokset ovat joko kunnallisia laitoksia tai vesiosuuskuntia.

MTK’n pääjuristi Risto Airikkala on mielipidekirjoituksessaan Nurmijärven Uutisissa kyseenalaistanut kyseisen lain perustuslaillisuutta. Sitä ei olisi pitänyt voida säätää tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä koska se mm loukkaa omistussuojaa ja sopimusvapautta.

Hän toteaa myös että  kysymystä voi lähestyä toisesta näkökulmasta. Perustuslain mukaan jokaisen virkamiehen on noudatettava lakia ja mikäli lakia alemman asteinen säännös (esim. asetus) on ristiriidassa lain kanssa – ei asetusta saa noudattaa. Nämä lakien hierarkisuuteen liittyvät seikat tulisi huomioida lainkäytössä siten, että ristiriitaa perusoikeuksien ja lakien/asetusten kanssa ei synny. Siten mm. vesihuoltolain 11 § mukaisen vapautuksen myöntäminen tulisi olla lähes selvää kaikissa niissä tapauksissa, joissa kiinteistönomistaja itse arvioi ja kokee liittymisen epätaloudelliseksi ja kohtuuttomaksi.  On myös huomoioitava että kiinteistönomistajan jo tekemiä investointeja ei korvata. Vähin lainkäyttöön ja tulkintaan liittyvä johtopäätös em. lainsäätämisjärjestyksestä on se, että viranomaiselle asetetaan näyttötaakka kaikissa niissä tilanteissa, joissa ns. pakkovaltaa käytetään. Lisäksi Airikkala  huomauttaa että viranomaisten tulisi olla erityisen varovaisia päätöksissään koska virheellisestä päätöksestä seuraa vahingonkorvausvastuu.

Päätöksentekokäytäntö kunnissa on tällä hetkellä täysin toinen. Ainoa pykälä jota näköjään luetaan on lain 10§ jossa sanotaan että kaikki kiinteistöt toiminta-alueella tulee liittää laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Vapautuksen saavat käytännössä vain n.s. mummonmökit joissa vesi kannetaan sisälle ja ulos. Lykkäyksen liittymiselle voi saada jos kiinteistöllä on hyvä kaivovesi ja jätevedenpuhdistus kunnossa. Myös tämä lykkäys voidaan kumota jos vesihuoltolaitoksen talous vaaraantuu. Laki siis suojaa vesihuoltolaitosta, mutta kiinteistönomistaja velvoitetaan liittymään vaikkei hän halua liittyä eikä tarvitse vesihuoltolaitoksen palveluja. Haja-asutusalueella liittymän kokonaiskustannukset helposti ylittävät 20 000 euroa. Tällaisilla kustannuksilla ei voida puhua kohtuudesta vaan vesihuoltolain väärinkäytöstä.

On korkea aika tarkistaa lakia ja sen määräämää pakkoa. Kuntien tulisi tarkkaan harkita toiminta-alueiden vahvistamista eteenkin haja-asutusalueille ja tutustua lain 7§ , joka sanoo että alue vahvistetaan jos kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin  on tarpeen asutuksen taikka vesihuollon kannalta määrän tai laadun vuoksi. Nyt vaikuttaa siltä että toiminta-alueet vahvistetaan rutiinitoimenpiteenä lähinnä veshuoltolaitoksen aloitteesta, ja usein vielä maaseudulla jossa keskitetty vesihuolto ei ole taloudellisesti järkevä vaihtoehto.

Christer Nikander

Pernaja

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: