Articles

About

TÄLLÄ KOTISIVULLA KESKUSTELLAAN VESIHUOLLOSTA HAJA-ASUTUSALUEELLA.

2 vastausta to “About”

  1. Olen huolestunut siitä toimintamallista joka näyttää olevan vallalla monessa vesiosuuskunnassa jossa toimitaan näin:

    -Ylioptimistiset puuhamiehet perustavat osuuskunnan ilman tarpeeksi osallistujia
    -Kunta tukee hanketta myöntämällä lainatakuut, lähemmin tutkimatta taloudellisia onnistumismahdollisuuksia.
    -Liittyjiä ei tule budjetin mukaisesti, ja talous ontuu.
    -Pyydetään kuntaa vahvistamaan vesihuoltoalue kyseiselle alueelle
    -Talous korjataan pakkoliittymien liittymismaksuilla
    -Lopputulos on se että järkevät ihmiset jotka eivät liittyneet kannattamattomaan osuuskuntaan joutuvat nyt maksumiehiksi.

  2. VESIHUOLTOALUEET MICKELSPILTOMISSA SEKÄ EMBOM-DROMBOM-GARPOM ALUEELLA

    Kunnalinen päätöksentekoprosessi on jauhanut ja lopputuloksena on yllä mainittujen alueiden vahvistaminen vesihuoltoalueiksi. Päätäkset tehtiin kaupunginvaltuustossa 9/3-2011, tosin ei ilman keskustelua ja äänestystä. Ilmeisesti on myöhäinen aika saada valtuutettuja tajuamaan että he nyt tunkevat kaikille alueella asuville liittymispakon, eteenkin tilanteessa jossa lainsäädännön puhdistusvaatimukset ovat lievenemässä. Asukkaiden omat vesi- ja jätevesi-investoinnit ovat hetkessä muuttumassa arvottomiksi.
    Käytäväkeskusteluissa kyllä kuuli että eihän tässä ole kukaan ketään pakottamassa mihinkään. Siinä tapauksessahan herää kysymys oliko koko päätös tarpeellinen. Minkäänlaisia perusteluita päätöksen tekemiselle ei valtuustossa esitetty, ei myöskään sanalla mainittu minkäsuuruisia liittymismaksuja asukkaat nyt joutuvat maksamaan. (Tiesivätkö edes valtuutetut?)

    Virallisesta päätöksentekopöytäkirjoista ilmenee että vesiosuuskunnat ovat anoneet vesihuoltoalueiden vahvistamista, toisin sanoen aloite ei ole tullut kaupungin puolelta. Asiakirjoista ei löydy perusteluja miksi tekninen lautakunta lähti ajamaan asiaa. Olisi kiinnostavaa tietää ollaanko puhuttu ekologiasta tai taloudesta. Päätöksentekoprosessiin kuuluu lausuntojen pyytäminen eri tahoilta. Uudenmaan ELY-keskus on m.m. todennut että ”Toiminta-alueisiin tulisi sisällyttää kaikki ne olemassa olevat kiinteistöt, jotka haluavat liittyä vesihuoltolaitoksen verkostoon”.

    Suunnitelma on ollut nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla 5.10.-4.11.2010. Kaupunki on katsonut että koska ei ole saapunut mitään muistutuksia kaikki ovat informoituja ja halukkaita liittymään. Tämä menettelytapa saattaa olla laillinen, mutta hyvää hallintotapaa se ei missään tapauksessa ole. Oikeussuoja on kyllä jäänyt hyvin heikoksi. Jopa parkkisakosta saa kouriintuntuvan huomautuksen, ei sitä ripusteta ilmoitustaululle.

    Alueet ovat haja-asutusalueita, ja on olemassa oma lainsäädäntö joka ohjaa kiinteistöjen jätevedenkäsittelyä. Valtuustossa käydystä keskustelusta sai sen käsityksen että tämä lainsäädäntö oli pantu sivulle ja että ainoa ajateltavissa oleva ratkaisu on kiinteistöjen liittäminen verkostoon.

    Järjestyksen vuoksi haluan huomauttaa että ei ole sellaista lakia joka määrää että jätevedet haja-asutusaluella pitää kuljettaa putkiverkostossa.

    Ehkä muistutuksia ei tullut koska kuntalaisten luottamus siihen että saavat äänensä kuuluviin on olematon. On esimerkkejä miten haluttiin pakkoliittä kesämökki osuuskuntaverkkoon vaikka se ainoastaan tuotti pienen määrän pesuvesiä. Herää jopa kysymys että onko vesiosuuskunnille joltain taholta annettu epäviralliset lupaukset että kyllä vesihuoltoalue sitten aikanaan vahvistetaan?

    Vesihuoltolain mukaan vesiosuuskunnan tulee tuottaa vesihuoltopalveluja kohtuullisin kustannuksin. Miten tämän kohtuullisuden arviointi on tapahtunut? Ainoa mikä ilmenee ELY-keskuksen lausunnosta on:” Näiden alueiden vesihuollon rakentaminen on yleensä myös huomattavasti kalliimpaa verrattuna tiiviiseen asutukseen.” Tämä on tietenkin täyttä totta, mutta se ei anna tietoa siitä miten kohtuullisia kustannukset tulevat olemaan.

    Kun nämä osuuskunnat nyt ovat saaneet näkyvämmän paikan yheiskunnassa olisi yleisen edun mukaista että yleisö saisi tietää enemmän niiden toiminnasta ja taloudellisesta tilanteesta. Tämä informaatio ei ilmeisesti ole ollut yleisön saatavilla, ja ehkei se edes ole riippunut millään ilmoitustaululla. Erityisen kiinnostavaa on saada tietää miten ”kohtuulliset” liittymismaksut ovat.

    Kokoomus ehdotti päätöksen hylkäämistä. Koko valtapuolue RKP poisluettuna suoraselkäiset edustajat Wahlroos, Rosenberg sekä Gren äänestivät pakon puolesta. Oliko tämä päätös RKP’n kiitos niistä runsaasta 80 prosentista joka heidän kannatuksensa oli Liljendalin alueella?

    Christer Nikander
    Sarvisalo

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

%d bloggers like this: