TÄLLÄ KOTISIVULLA KESKUSTELLAAN VESIHUOLLOSTA HAJA-ASUTUSALUEELLA.
About
Vesihuoltolain pakko
Status
LAUSUNTO EHDOTUKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI VESIHUOLTOLAINSÄÄDÄNNÖN MUUTTAMISEKSI
Siirtymäajasta:
Pitkä siirtymäaika mahdollistaa sen että kiinteistöjä jatkuvasti pakkoliitetään kohtuuttomin kustannuksin ja lisäksi epätarkoituksenmukaisesti.
Jos siirtymäajasta luovutaan voidaan vaikutukset jakaa kolmeen ryhmään:
-jo kytketyt kiinteistöt, jotka tuskin voivat purkaa asiakassuhteensa vesihuoltolaitokseen koska osuuskuntien säännöissä yleensä on vaatimus että palvelujen käyttö lakkaa kiinteistöllä pysyvästi rakennusten poistuessa käytöstä.
-kiinteistöt jotka ovat toiminta-alueella mutta joita ei ole kytketty jo rakennettuun runkoputkeen ja joiden poisjääminen aiheuttaisi vesihuoltolaitokselle taloudellisia ja toiminnallisia vaikeuksia. Jos kuitenkin eräiden näiden kiinteistöjen konaiskustannukset johtuen esim. kallioisesta maastosta olisi huomattavan korkeat ei olisi tarkoituksenmukaista edelleen vaatia niille pakkoliitäntää.
- kiinteistöt jotka ovat toiminta-alueella, mutta joille siirtoviemäri vain on suunnitteilla ja joidenka poisjääminen mahdollisesti johtaisi siihen ettei suunniteltua runkoputkea ollenkaan rakennettaisi.
Siirtymäaika tulisi rajata niihin kiinteistöihin joille on jo rakennettu runkoputki.
Ehdotan seuraavaa sanamuotua lakitekstiin:
Ennen tämän lain voimaantuloa hyväksytyllä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella, jolle on jo rakennettu runkoviemäri, kiinteistön liittämisvelvollisuus laitoksen vesijohtoon ja viemäriin määräytyy 31.12.2018 asti tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 10 §:n mukaisesti edellyttäen että liittymisvelvollisuudesta aiheutuvat kustannukset eivät selvästi ylitä ympäristönsuojelun vaatimukset täyttävien kiinteistökohtaisten jätevesiratkaisujen kustannuksia.
Kiinteistöjen omistajien ja haltioiden kuulemisesta:
Pääsääntöisesti kuuleminen on hoidettu kuulutuksella sekä julkipanolla kunnan ilmoitustaululla. Tämä ei ole osoittautunut tehokkaaksi menetelmäksi. Jos muutama kiinteistönomistaja on tehnyt huomautuksen niin sitä ei usein ollenkaan ole huomioitu kunnallisessa päätöksenteossa, vaan ollan todettu että kyseiset kiinteistöt voivat sitten aikanaan hakea vapautusta. (jota normaalikiinteistölle ei myönnetä) Kuulemisen lopputulos on siis ollut mitäänsanomaton toteamus että vapautusta voi hakea. Huomautuksen tekijän mielipidettä ei yleensä ollenkaan huomioida.
Kaikkia alueen kiinteistönomistajia tulisi siksi kuulla erityistiedonannoin. Vain näin voidaan saada luotettava käsitys miten kiinteistönomistajat haluavat hoitaa vesihuoltonsa.
Ehdotan seuraavaa sanamuotoa lakitekstiin:
6 §
Vesihuollon järjestäminen
——————————————————————————————————————–
Ennen 2 momentissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin ryhtymistä kunnan on kuultava alueen kiinteistöjen omistajia ja haltijoita erityistiedonannoin.
Liittämisvelvollisuudesta:
Sivulla 22 todetaan:
Jos huomattava osa toiminta-alueen kiinteistöjen omistajista katsoo liittämisen vesihuoltolaitoksen verkostoon tarpeettomaksi ja jos vapautuspäätökset vaarantaisivat vesihuoltolaitoksen toimintaedellytykset, on kyseenalaista, ovatko toiminta-alueen hyväksymisen edellytykset alun perinkään täyttyneet.
On kuitenkin parempi että jo ennen toiminta-alueen vahvistamista voidaan todentaa että liittyjä on tarpeeksi. Silloin ei jouduta tilanteessen että jälkikäteen todetaan ettei toiminta-alueen hyväksymisen edellytykset täyttyneet. Tämä voidaan välttää sillä että kaikkia alueen kiinteistönomistajia kuullaan erityistiedonannoin. Toiminta-alue tulee määrittää ennen vesihuoltoverkostojen toteuttamista.
Taajaman ulkopuolella kustannukset saattavat helposti ylittää ympäristönsuojelun vaatimukset täyttävien kiinteistökohtaisten jätevesiratkaisujen kustannukset, mutta siitä huolimatta on kiinteistönomistajia jotka ovat halukkaita maksamaan suuriakin kustannuksia siitä että he saavat ongelmattoman vesihuollon. Tällaiseen normaalia kalliimpaan vesihuoltoon ei tulisi voida velvoittaa yleisesti. Toisaalta kun tällainen vesihuoltolaitos on perustettu sen jatkuvuuden turvaamiseksi, liittyneet tulisi myös tulevaisuudessa velvoittaa liitäntään toiminta-alueen vahvistamisen muodossa. (Tällä hetkellä tällaista toiminta-aluetta on Pitkäpään Vesiosuuskunta Loviisassa anonut jo rakennetulle vesihuoltojärjestelmälleen.)
Tällainen toiminta-alue takaa sen etteivät liittyjät jälkikäteen irroittaudu vesihuoltolaitoksesta aiheuttaen sille taloudellisia ja toiminnallisia vaikeuksia.
Ehdotan seuraavaa sanamuotoa lakitekstiin:
7 §
Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet
Kunnan alueella vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen taikka vesihuollon kannalta asutukseen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun vuoksi.Tämän lisäksi kunta voi vahvistaa vesiosuuskunnan pyynnöstä toiminta-alueen johon kuuluu vain osuuskuntaan liittyneet kiinteistöt.
Kunnioitettavasti
Kauniaisissa 8 maaliskuuta 2013-03-07
Christer Nikander
View more by category: VESIHUOLTO HAJAASUTUSALUEELLA (15), Vesihuoltolaki (11), vattenandelslag (8), Vattenförsörjning på glesbygden (8), Kunnalliset päätökset (7), Uncategorized (4), Perustuslaki (4), suuntaporaus (1), Hallituksen esitys (1). .
Olen huolestunut siitä toimintamallista joka näyttää olevan vallalla monessa vesiosuuskunnassa jossa toimitaan näin:
-Ylioptimistiset puuhamiehet perustavat osuuskunnan ilman tarpeeksi osallistujia
-Kunta tukee hanketta myöntämällä lainatakuut, lähemmin tutkimatta taloudellisia onnistumismahdollisuuksia.
-Liittyjiä ei tule budjetin mukaisesti, ja talous ontuu.
-Pyydetään kuntaa vahvistamaan vesihuoltoalue kyseiselle alueelle
-Talous korjataan pakkoliittymien liittymismaksuilla
-Lopputulos on se että järkevät ihmiset jotka eivät liittyneet kannattamattomaan osuuskuntaan joutuvat nyt maksumiehiksi.
VESIHUOLTOALUEET MICKELSPILTOMISSA SEKÄ EMBOM-DROMBOM-GARPOM ALUEELLA
Kunnalinen päätöksentekoprosessi on jauhanut ja lopputuloksena on yllä mainittujen alueiden vahvistaminen vesihuoltoalueiksi. Päätäkset tehtiin kaupunginvaltuustossa 9/3-2011, tosin ei ilman keskustelua ja äänestystä. Ilmeisesti on myöhäinen aika saada valtuutettuja tajuamaan että he nyt tunkevat kaikille alueella asuville liittymispakon, eteenkin tilanteessa jossa lainsäädännön puhdistusvaatimukset ovat lievenemässä. Asukkaiden omat vesi- ja jätevesi-investoinnit ovat hetkessä muuttumassa arvottomiksi.
Käytäväkeskusteluissa kyllä kuuli että eihän tässä ole kukaan ketään pakottamassa mihinkään. Siinä tapauksessahan herää kysymys oliko koko päätös tarpeellinen. Minkäänlaisia perusteluita päätöksen tekemiselle ei valtuustossa esitetty, ei myöskään sanalla mainittu minkäsuuruisia liittymismaksuja asukkaat nyt joutuvat maksamaan. (Tiesivätkö edes valtuutetut?)
Virallisesta päätöksentekopöytäkirjoista ilmenee että vesiosuuskunnat ovat anoneet vesihuoltoalueiden vahvistamista, toisin sanoen aloite ei ole tullut kaupungin puolelta. Asiakirjoista ei löydy perusteluja miksi tekninen lautakunta lähti ajamaan asiaa. Olisi kiinnostavaa tietää ollaanko puhuttu ekologiasta tai taloudesta. Päätöksentekoprosessiin kuuluu lausuntojen pyytäminen eri tahoilta. Uudenmaan ELY-keskus on m.m. todennut että ”Toiminta-alueisiin tulisi sisällyttää kaikki ne olemassa olevat kiinteistöt, jotka haluavat liittyä vesihuoltolaitoksen verkostoon”.
Suunnitelma on ollut nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla 5.10.-4.11.2010. Kaupunki on katsonut että koska ei ole saapunut mitään muistutuksia kaikki ovat informoituja ja halukkaita liittymään. Tämä menettelytapa saattaa olla laillinen, mutta hyvää hallintotapaa se ei missään tapauksessa ole. Oikeussuoja on kyllä jäänyt hyvin heikoksi. Jopa parkkisakosta saa kouriintuntuvan huomautuksen, ei sitä ripusteta ilmoitustaululle.
Alueet ovat haja-asutusalueita, ja on olemassa oma lainsäädäntö joka ohjaa kiinteistöjen jätevedenkäsittelyä. Valtuustossa käydystä keskustelusta sai sen käsityksen että tämä lainsäädäntö oli pantu sivulle ja että ainoa ajateltavissa oleva ratkaisu on kiinteistöjen liittäminen verkostoon.
Järjestyksen vuoksi haluan huomauttaa että ei ole sellaista lakia joka määrää että jätevedet haja-asutusaluella pitää kuljettaa putkiverkostossa.
Ehkä muistutuksia ei tullut koska kuntalaisten luottamus siihen että saavat äänensä kuuluviin on olematon. On esimerkkejä miten haluttiin pakkoliittä kesämökki osuuskuntaverkkoon vaikka se ainoastaan tuotti pienen määrän pesuvesiä. Herää jopa kysymys että onko vesiosuuskunnille joltain taholta annettu epäviralliset lupaukset että kyllä vesihuoltoalue sitten aikanaan vahvistetaan?
Vesihuoltolain mukaan vesiosuuskunnan tulee tuottaa vesihuoltopalveluja kohtuullisin kustannuksin. Miten tämän kohtuullisuden arviointi on tapahtunut? Ainoa mikä ilmenee ELY-keskuksen lausunnosta on:” Näiden alueiden vesihuollon rakentaminen on yleensä myös huomattavasti kalliimpaa verrattuna tiiviiseen asutukseen.” Tämä on tietenkin täyttä totta, mutta se ei anna tietoa siitä miten kohtuullisia kustannukset tulevat olemaan.
Kun nämä osuuskunnat nyt ovat saaneet näkyvämmän paikan yheiskunnassa olisi yleisen edun mukaista että yleisö saisi tietää enemmän niiden toiminnasta ja taloudellisesta tilanteesta. Tämä informaatio ei ilmeisesti ole ollut yleisön saatavilla, ja ehkei se edes ole riippunut millään ilmoitustaululla. Erityisen kiinnostavaa on saada tietää miten ”kohtuulliset” liittymismaksut ovat.
Kokoomus ehdotti päätöksen hylkäämistä. Koko valtapuolue RKP poisluettuna suoraselkäiset edustajat Wahlroos, Rosenberg sekä Gren äänestivät pakon puolesta. Oliko tämä päätös RKP’n kiitos niistä runsaasta 80 prosentista joka heidän kannatuksensa oli Liljendalin alueella?
Christer Nikander
Sarvisalo